Viimein

Unetta olen istunut
kun kultaoksien varjot
vaelsivat, valuivat alas
seinien vakavilta kasvoilta

ne päätyivät pölyiselle lattialle
- jalkojeni juureen levisi metsä
jossa kahisevat ajatukseni
eivät löytäneet sijaa toisiltaan

Uudessa unessani
löysin ripsilleni leijuneet hiukkaset
huokaisin viimeisessä valossa
ja tein höyhenistä minun muotoiseni.