28.4.09

Taas kolme

21.4.09

Lainasin sinut rakkaakseni
ja hukkasin sinut
pölynimurin taakse
sillä sieltä ei etsi kukaan.

Vaikka laina-aikaa
olisi koko elämä - enemmänkin
haluan varmistaa
ettei kukaan saa sinua jälkeeni

varattua teosta ei voi uusia.


20.4.09

Kasvoni kietoutuvat silkkiin
joka on niin viileää
että silmäripsillä pisaroi

huulilla sen sively
on kuin odotus
ja muisto kosketuksesta

Silloin kun vastatuuli suutelee


19.4.09

Istuin vaiti
ja istuin pitkään
varpaat vedenpinnassa
vain juuri ja juuri

Kesä jäi soimaan ajatuksiini


kaislojen sanoittama
kesälaulu

25.4.09

Vanha!

Tämä ei kuulu NaPoon. Haluan vain näyttää, että riimittelyni ei ole ikinä ollut järin nokkelaa ja että olen kenties kehittynyt noista ajoista johonkin! Siispä: Viimeinen runoni, jossa palvoin loppusointuja.

22.10.05
Yöuni

Lehdet kahahtivat niin hiljaa,
luulin ensin vain tuulen
puhaltaneen iltaan
läpi vihreän hiljaisuuden.

Laskin silmäni tähdistä,
pilvistä ja puiden latvoista,
etsin katseellani, mistä
olin kuulevinani askeleita.

Näin polun,
näin varvut vierillä sen
kuulin kuiskauksen kutsun
niin vienon, hiljaisen.

Tunsin tähtien katseen
hiusteni latvoissa, iholla.
Tiesin sinun tulleen,
odottavan kuusten alla.

Huhuilit kuin pöllö
"saavu, rakas, joudu!
liian lyhyt on yö,
pian koittaa auringon nousu"

---

En joudu, en saavu
en ikinä, en enää,
en sua vasten painaudu,
en sylissäsi lepää!

En. Tai jos sittenkin
- jo astun askelen
ja kirkkain, aroin silmin
taas sua katselen.

Tartuit käteeni, kuiskailit,
katsoit syvälle silmiini:
"minne viimeksi katosit,
olit kuin vain untani."

Se unta oli, kauneinta
syysillan hauras kudelma,
sinusta, minusta, rakkaudesta
ja vain yksi suudelma.

23.4.09

Päivitystä

18.4.09
Rauha

Sunnuntaisin
on hyvä seistä yksin
keinuvalla maalla
katse kiinni heinikossa
ajatus sen väleissä
tuulessa.


17.4.09
Tunti

Olen ikävissäni
eikä hän osaa puhua.
Kirjaimien tuijottelustakaan
ei seuraa mitään hyvää
jos niitä ei tunne ennalta.

Voisitko kertoa,
mikä on theta?


16.4.09
Pyhä

Vielä silmät suljettuina
tunnen korkean katon painon
sametin polvissani
ja lämpimän valon kasvoilla
liekistä lähteneen.

Kaipuu salin toiselle puolen
ajan yli toiseen aikaan
on läsnä laulussa,
joka kuuluu kaikille täällä,
jokaisen itkuvirressä

Sinä olet laskenut minut
syvimpään hautaan

ja minun tekisi mieli itkeä
pimeyteen
vaikka ulkona nauravat lokit
ja aurinko kiiltää kaduissa

He vievät minut uneen
ja pehmeään suruun
jota suuret pylväät kannattavat
allaan hiljennyt murhe
kun laulussa viriää toivo

Pian on pyhä.


15.4.09

Tällaisen illan jälkeen
on liian onnellinen
kohtaamaan seuraavaa huomista.

Saisipa kuolla,
olla olematta.
Voisi kaipauksella kerrata
tunteina kaiken kauniin.

19.4.09

Kirimistä

14.4.09

Unkarissa kasvavat männyt
ovat niin korkeita
että latvan ylimmillä oksilla
neulasilla on pilviä.

Olen matkustanut kauan
löytääkseni sen rungon,
johon kaiversimme nimikirjaimet
sinun unisyksysi aamuna.


Seuraavaan olisin halunnut jotain lisää, se on alunperin osa pidemmästä runosta, mutta mikään ei tuntunut sopivan sen kanssa, joten olkoon näin.

13.4.09

Naisen ikkunalla,
pitsipannunalusella
istuu yksinäinen Toikka
- kiitos näistä vuosista

14.4.09

Ensin yksi ja muutama muu myöhäinen lisää

12.4.09
Sivusta

Sumuisena joukkona
he kulkevat sateenvarjojen läpi
vihreästä punaiseen heijastukseen,
niin kengänkärjet lätäköissä
itkevät kiiltävää pintaansa

ja hetkessä askel
painautuu kuivaan kiveen

Hän sulkee lepakonsiipensä
ravisteltuaan sateen ulos
eikä hän ihmettele
katsetta, joka seuraa
kaikkien kaukaista kiirettä

silloin sukillani on pisaroita.


11.4.09

Kas, sanoi ruoho
kevät koittaa:
on aika kasvaa
tulla leikatuksi
ja herätä kastepisaroissa aamulla


Jos aurinko olisi matalammalla
ei tarvitsisi kurottaa niin ylös
ei saisi heilua tuulessa
tai tuntea
hämähäkin kiipeävän niskaan ja

hyppäävän

10.4.09

Kolme kerralla

Nämä ovat taas harmillisen mitäänsanomattomia, mutta aika ei riitä viimeistelyyn ja miettimiseen. Kaiketi tärkeintä on kuitenkin se, että kirjoittaa, sillä jossain vaiheessa saattaa syntyä helmiäkin.

10.4.09
Luottamus

Pakotin taas itseni
juoksemaan lujempaa takiasi
sillä tulevaisuuden suudelmat
riippuvat tästä
- ajattelin

Vaikka minun olisi pitänyt tietää
ettei askelilla käännetä vuorovettä
eikä sinisellä voi peittää punaista;
tunteesta tulee violetti.


9.4.09

Minne menisin
ilman sinua?
En usko, että löytäisin
maailmaa yhtä kauniina muualta

Miksi en lähtisi..
katsoisin hetken
ja palaisin


8.4.09
Syksy

Sateen liottama sammal
tuoksuu samalta kuin suru.
Vihreä on toivon väri.

8.4.09

7.4.09

Eilisen iltarunosta tuli ehkä lyhyin ikinä, mutten henno lisätä siihen enää mitään.

7.4.09

Suurimmat kukat aukeavat öisin
sillä yöperhosilla
on huono näkö.

6.4.09

Kuusi ensimmäistä

6.4.09
Angst

Jää piirtää uoman
poskieni puuteriin
ja silmäripset
hakevat lohtua toisistaan

Kaipaan sitä askelta
joka saa linnut heräämään
Minä toivoisin niiden laulavan
painajaisunessani.

Katsot lausetta
joka jäi väliimme ilmaan
etkö osaisi punoa
pois aaltoja, jotka erottavat meidät


5.4.09
Aamu

Tänään oloni on
niin kovin haalea.
Istun kädet polvieni ympärillä
ja pihalla kukkivat omenapuut.

Hengitän vain puoliksi
sillä en tahdo rikkoa
tätä haikeaa hiljaisuutta
jolla on lopputalven ääni.


4.4.09
Vaikeaa

Minun piti olla valmis
löytämään tie sinne
missä sydämeni asuu.
Mutta sinä veit minut pois.


3.4.09
Pinnalla

Kala kaislikossa
kun aurinko osuu
laineiden läpi selkään
ja lupaa kultaa

Suomu suomulta
vesi vie kauemmas
ulapalle
alleen
viileään

Ahvenheinikossa
sen näkee vain viiruina
silmäkulmassaan

valolaikkuna
pohjassa.


2.4.09
Aamuinen

Voi, miksei ole eilen
miksi on tänään
ja eilisen ihanuus
katosi käsistämme yöllä

Viimeksi näin
hiirenvirnan kähertyvän
sormiesi ympärille
juhannuksena

Ja tänään sataa


1.4.09
Versio 1

Tiedätkö, kuinka hurmaavaa,
kuinka ihastuttavan addiktoivaa
on aloittaa asioita
ja jatkaa.

Voin maalata taivaan,
mehiläisen kissankellossa
tai nurkkanurmikon
vain parilla sipaisulla.

Laatikoissani on tusinoittain
avaamattomia kirjoja
täynnä tyhjää paperia.
Niillekin käy näin.