8.4.

Varo.
liian heikkoa jäätä kuumaa uuninpeltiä tielle putoavia kiviä
Älä, olet tarpeeksi nähnyt, vielä,
ennen sormiin nousevia rakkoja kuin kuplamuovia.
Äläkä mene sinne, tai ole
ainakin varovainen.

7.4.

Pisarat eivät putoile
vaan leijuvat ilmassa
ympyröinä lamppujen valoissa
kiertyvät kosteat koivujen oksat.

Ajatukseni on vaimennettu
tai ehkä ne ovat kerääntyneet
kevätsilmuihin tiivistyneisiin
tippoihin jotka ovat valoa täynnä.

6.4.

Joku tuli kotiin:
kuuluu taas viserrystä
ja ikkunalaudan kasvit
näkyvät kummallekin puolelle.
Ja aurinko virtaa läpi.

5.4.

siellä on heiniä hiekan väleissä
kun kaivaa vähän syvemmälle
löytänee liejuista savea
jonka joku on kai kätkenyt
pysymään tallessa ja unohtumaan
aivan vesirajan tuntumaan

4.4.

Hän ei uskaltanut astua keväisin
sadevesikaivojen päälle
mutta siirteli silti jäät niiden ympäriltä
putoamaan veteen
ja joutui opettelemaan kävelemään
katse seuraavan tienristeyksen
pysäköinti kielletty -merkissä
katseltuaan liian kauan sulamisveden
hiekoitushiekkaan luomia uomia.

3.4.

Näen unia asemista,
metromatkoista,
k i i r e e s t ä
ja myöhästyvistä busseista
jotka peruuttavat laiturilta liukumäen kautta tielle -
En taida lähteä minnekään.

2.4.

Jokaisella runoilijalla on lempisanansa
minä pidän koivuista,
lumesta ja auringosta.
Hänen runonsa
ovat täynnä viiltävää paperia
ja siipiä.

1.4.

Aion ottaa varaslähdön kesään
pistellä jäätelösateenvarjot pitämään piknikkiä
lumikinoksiin pihan keskelle - 
kuumavesiputken sulattamaan uomaan.