23.4.

Yöilma on sinistä
ja se kaikuu
ensin syvää unta
ja neljän jälkeen 

lintujen aamuhuutoja

22.4.

Nyt kuuluu huokaista
istua kädet sylikkäin

ja tuijottaa valmistumatonta valmista.

21.4.

Sävelet sulavat soinnuiksi
leviävät pinnaksi aaltoilevalle
nestemäiselle musiikille

joka liikkuu laineina ihollani

20.4.

Vähitellen hengitysten viivat
jatkuvat hetkeä pidemmälle
ja me nauramme niin paljon kauempaa
kuin istuttaessamme leinikkejä hiekkaan

Hiljalleen kasvatan
sormenpääni kiinni aamun lehteen
aina iltapäivään asti
ei kiirettä
                     kun    aika    katoaa

19.4.

minulle yksi mauste on rakkain:
    inkivääri
siinä on aamuharmauden viili,
keskitalven keksien maku

ja muisto yhdestä kesäviikosta,
hänestä jota en löydä koskaan

18.4.

Aivan varpaillaan
kannattaa juosta hiekkapolkua
kun on ensimmäistä kertaa keväällä
ulkona ilman sukkia,
liian korkeat kengät kädessä.

17.4.

Rubiinikurkkuisten kolibrien
siipien silmänräpäysten välistä
humisee päättymätön kesäpäivä.

Keinuvissa kukissa
ne kuvittelevat itsensä kimalaisiksi
vaikka tietävät kuinka säteet erottelevat
höyhenten reunat väriviiruiksi.

16.4.

Ne tulevat ulos kuka mitenkin
mutta tämä on aina sama:

sanassa on kiinni naru
naruun sidottu muita sanoja
- oikeastaan se on verkko
josta valitsen avattavat solmut

15.4.

Auringonlämpöisissä yläilmoissa
koivut uskaltautuvat
avaamaan vaatimattomat kukkansa

14.4.

Pilvien välissä
taivas järvinä ja suistoina
on jälleen sellainen kesäpäivä
kun maataan nurmikolla
ja nypitään voikukan terälehtiä

13.4.

Kun todellisuus valkenee
täytyy istua ihan hievahtamatta

[ja hengittää vain keuhkojen neljäsosalla]

ettei se pyrähtäisi pois tai
olisi pelottavan totta.

12.4.

Sinä olisit niin pieni
niin kevyt ja pörheä
että tekisin kämmenestä sinulle keinun.

11.4.

Olisipa meillä
vaikeita aikoja, suruperhosten täyttämää kevättä
 ei tarvitsisi nähdä
pyytä laulujoutsenleskenä

10.4.

Kivenkolossa uurteita
joissa sammal juo kastevettä
lehdet ovat matalalla
  kun kävelemme sadepäivän uurnalehdossa

9.4.

Luulin koivun
verhoutuneen jo aikaiseen vihreään
kunnes huomasin sen
lainaavan takaansa männynneulasia

ja samassa västäräkki tapasi
kastemadon mutaisella pihamaalla

8.4.

minä kuulun lintuihmisiin,
heihin jotka säpsähtäisivät lentoon
kun haukan varjo kiitää ohitse

7.4.

Miten tiedetään
koska kesä loppuu
kun kevätkään ei ole vielä
karkoittanut jäitä lahdista

Aava maisema
tuntuu niin tyhjältä
ennen ruskaa, helteiden loputtua.

6.4.

Aurinkoisilla hiekkaerämailla
kulkee aavikkokettu haituvia hännässään
siellä ei liikkuvaan hiekkaan jää jälkiä
eikä kiire kaiu ikkunoissa

mainostauon ajaksi
suljen valot ja haaveilen Saharasta.

5.4.

Kannen alla vaalea väri hiipuu keltaiseen
eikä ole lumoavampaa kuin kuuman veden tuoksu
se houkuttelee sulkemaan kartionvihreän kupin
kämmenien väliin ja odottamaan
  illan ensimmäistä kamomillateetä.

4.4.

Kaaria ja kirkkautta
ja yhteisessä sydämessä riemu
kun laulu soi yhteen suitsukkeen kanssa
ja liekkien liike värisee nurkissa

Sadasti kuullut sanat
luetaan jälleen yöhön
joka on yöltä paennut ja valoisa - 
niin ihana, salainen juhla

3.4.

Juuri tänään haluaisin lähteä tuntemaan
miten asfaltti rapisee soraa vasten
ja juosta oikein kovaa
niin että aurinko lätäköissä särkyy
sadoiksi kevätesikoiksi

2.4.

Kahdella tavalla voi olla onnellinen:
herätä aamulla aikaisin
kun tienpientareilla on vielä usvaa
ja juoda kahvia tietäen
että on koko päivä aikaa.

Tai voi herätä yöksi katsomaan tähtiä.

1.4.

Tänään  ei kursori
liikkunut enempää taakse kuin eteen;
säntäili omia vauhtejaan
ja annoin sen mennä

Pelkään että huomenna se ymmärtää joutuvansa kääntymään
takaisin.

NaPo 2010

Ajattelin osallistua epävirallisesti NaPoon tänäkin vuonna, mutta unohdin ansiokkaasti ensimmäiset neljä runoa pääsiäishumussa. Ehkä kuitenkin kirin vielä!