Linturunot: Matkamietteitä

3.5.10

Joskus menen rikki kummasti
niinkuin koivu joka on revennyt keskeltä
ja kaatunut itsensä ympäri.

Ilman sydänpuuta on vaikea olla.

brokk kirjoitti...: Kauniita runoja sinulta on syntynyt taas:) Etenkin tuo 22.4. kolahtaa ja kovaa; yksinkertainen on kaunista.

Olen huomannut, että jätät usein viimeisen säkeen irralliseksi (ainakin viimeisissä neljässä runossa olet tehnyt näin). Onko se sinun tyylillesi ominaista vai teetkö sitä edes mitenkään tietoisesti? Hieno tyyliseikka se toki on, itselleni ainakin tuo viimeinen säe jää usein ns. kaikumaan mieleen.; 4. toukokuuta 2010 klo 15.25
Mea kirjoitti...: Hei tiedätkö mä(kin) meen rikki just noin. Ja tänään mulla on sydänpuu hukassa.

Kiitos tästä :); 25. kesäkuuta 2010 klo 12.12
Neilikka kirjoitti...: Nine: oi, kiitos :) Jaksamista tähän kesään.; 28. kesäkuuta 2010 klo 12.06