8.2.10

Tilkkuja

Nämä kaksi pientä ovat tallentuneet kännykkääni, kun hetken ihastus on täytynyt tuoda sanoiksi juuri silloin ja heti.

Talvi-iltana:
Valopylväät veden alla
heijastuvat pinnasta,
taittuvat taloiksi.


ja tänään:
Ilma värisee
kun tilhet lentävät ohi
siiveniskuista ja äänestä
jotka helisevät parven perässä.

Pian istuvat omenina
koivujen risulatvoissa.


---
kun vain joskus saisi jotain kunnollista, pitkää ja ajatuksellista, ei vain hetkikuvia ja tilkunpalasia..

1 kommentti:

Mea kirjoitti...

Kunnollinen ja pitkä on yliarvostettua, sanon, kun tuossa tämänpäiväisessä on kaikki.

K a i k k i.

Tosin minähän nyt muutenkin uskon, että tarpeellisen voi sanoa muutamalla sanalla, ilman välimerkkejä. Ja että hetkessä on koko maailma eikä muuta tarvita.

Oletko muuten lukenut Risto Rasaa? "Pian istuvat omenina / koivujen risulatvoissa on niin Rasaa kuin olla ja voi.

Tykkään, taas. Ei voi muuta :)