Kannen alla vaalea väri hiipuu keltaiseen eikä ole lumoavampaa kuin kuuman veden tuoksu se houkuttelee sulkemaan kartionvihreän kupin kämmenien väliin ja odottamaan illan ensimmäistä kamomillateetä.
Aloitin runoblogini osallistumalla NaPoWriMo:on huhtikuussa 2009. NaPo ei ihan onnistunut (ei sinä eikä myöhempinäkään vuosina), mutta postailu jatkuu edelleen. Runoni ovat hetken tunnelmassa kirjoitettuja pöytälaatikkosäkeitä, jotka käsittelevät usein lintuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti