Sävelen alkaessa
se ommellaan pimeään silkkinauhana
- ruusunpunaisena -
ja hiljaisuus rikkoutuu vähitellen
kun sen lomaan liukuu uusia värejä.
Muistan taas, miltä tuntui ensimmäistä kertaa
istua katsomon kovilla penkeillä
aivan kuin jonakin toisena.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti