Lainasin sinut rakkaakseni
ja hukkasin sinut
pölynimurin taakse
sillä sieltä ei etsi kukaan.
Vaikka laina-aikaa
olisi koko elämä - enemmänkin
haluan varmistaa
ettei kukaan saa sinua jälkeeni
varattua teosta ei voi uusia.
20.4.09
Kasvoni kietoutuvat silkkiin
joka on niin viileää
että silmäripsillä pisaroi
huulilla sen sively
on kuin odotus
ja muisto kosketuksesta
Silloin kun vastatuuli suutelee
19.4.09
Istuin vaiti
ja istuin pitkään
varpaat vedenpinnassa
vain juuri ja juuri
Kesä jäi soimaan ajatuksiini
kaislojen sanoittama
kesälaulu
1 kommentti:
Ei hitsi, 21.4. on hieno oivallus ja samalla jotenkin hauska! Olin blogiin tullessa vähän ärrinmurrin-tuulella (pitäisi tehdä kauheesti kaikkea, maalaus ei suju, käy kateeksi kun joillakin sujuu, ei pitäisi lukea, justiinsa tapoin yhden novellin ajanpuutteen vuoksi -> piti julkaista tänään jos mielii mahtua mukaan kokoelmaan, jne. jne.), mutta luin tuon kerran, otsarypyt suoreni, luin uudestaan ja alkoi jo hymyilyttämään. :) Kiitos tästä. Vasta tokalla lukemisella jotenkin löysi myös sen ns. vakavamman idean runon takaa, joten varsin onnistunutta kaikin puolin.
Lähetä kommentti