6.4.09

Kuusi ensimmäistä

6.4.09
Angst

Jää piirtää uoman
poskieni puuteriin
ja silmäripset
hakevat lohtua toisistaan

Kaipaan sitä askelta
joka saa linnut heräämään
Minä toivoisin niiden laulavan
painajaisunessani.

Katsot lausetta
joka jäi väliimme ilmaan
etkö osaisi punoa
pois aaltoja, jotka erottavat meidät


5.4.09
Aamu

Tänään oloni on
niin kovin haalea.
Istun kädet polvieni ympärillä
ja pihalla kukkivat omenapuut.

Hengitän vain puoliksi
sillä en tahdo rikkoa
tätä haikeaa hiljaisuutta
jolla on lopputalven ääni.


4.4.09
Vaikeaa

Minun piti olla valmis
löytämään tie sinne
missä sydämeni asuu.
Mutta sinä veit minut pois.


3.4.09
Pinnalla

Kala kaislikossa
kun aurinko osuu
laineiden läpi selkään
ja lupaa kultaa

Suomu suomulta
vesi vie kauemmas
ulapalle
alleen
viileään

Ahvenheinikossa
sen näkee vain viiruina
silmäkulmassaan

valolaikkuna
pohjassa.


2.4.09
Aamuinen

Voi, miksei ole eilen
miksi on tänään
ja eilisen ihanuus
katosi käsistämme yöllä

Viimeksi näin
hiirenvirnan kähertyvän
sormiesi ympärille
juhannuksena

Ja tänään sataa


1.4.09
Versio 1

Tiedätkö, kuinka hurmaavaa,
kuinka ihastuttavan addiktoivaa
on aloittaa asioita
ja jatkaa.

Voin maalata taivaan,
mehiläisen kissankellossa
tai nurkkanurmikon
vain parilla sipaisulla.

Laatikoissani on tusinoittain
avaamattomia kirjoja
täynnä tyhjää paperia.
Niillekin käy näin.

1 kommentti:

brokk kirjoitti...

"Kaipaan sitä askelta
joka saa linnut heräämään" <-- Tämä kohta on kyllä aivan mieletön. Tykkään suunnattomasti:)

Sulla on upeeta näissä runoissa erityisesti se, että näissä on tosi paljon tulkinnan varaa. Siksi nämä ovatkin todella kiinnostavia. Mun ensimmäisissä runoissa tuppaa olemaan se "vika", että ne on ehkä liiankin itsestäänselviä, eikä ne välttämättä avaudu kuin yhdellä tietyllä tapaa. Sitä pitää vielä siis hioa:)

Musta on myöskin äärettömän hienoa, kuinka monipuolisesti käytät sanoja näissä runoissasi ja varsinkin sellaisia sanoja, jotka ovat erikoisia. Sanat kuten ahvenheinikko, hiirenvirna, valolaikku, kähertyä ja nurkkanurmikko tuovat näihin sun runoihin sellaisen todella omaperäisen säväyksen, mistä tykkään.